Strenge

substantiivi
  1. Saksankielinen sana, joka tarkoittaa 'ankaruus' tai 'tiukkuus'. Ei ole suomen kielen sana, mutta voi esiintyä lainasanana tai erisnimenä. substantiivi
    Hänen johtamistyylinsä tunnettiin sen strengeistä säännöistä.
    Opettaja oli tunnettu strengeistä vaatimuksistaan oppilaille.