Wohnung

substantiivi
  1. Asunto tai huone, joka on tarkoitettu asumiseen ja sijaitsee yleensä rakennuksessa, kuten kerrostalossa tai rivitalossa. substantiivi
    Hän osti uuden asunnon keskustasta.
    Asuntoon mahtuu hyvin pieni perhe.
  2. Vuokrattava tai omistama asunto, jossa henkilö tai perhe asuu pysyvästi tai tilapäisesti. substantiivi
    Hän etsii uutta vuokra-asuntoa kaupungista.
    Asunto on vuokrattu opiskelijalle.