anum

adjektiivi
  1. vanhahtava tai kirjallinen termi, joka tarkoittaa 'arvokasta' tai 'kunnioitettavaa', usein käytetty runoissa tai vanhoissa teksteissä kuvaamaan jotain arvokasta tai kunnioitettavaa asiaa tai henkilöä. adjektiivi
    Hän oli ansaitusti ansainnut ansunsa ja sai ansaitun arvostuksen.
    Runossa kuvataan ansaitsevaa kunnioitusta vanhoja perinteitä kohtaan.
  2. harvinaisempi tai vanhahtava käyttö, jossa 'anum' voi tarkoittaa myös 'arvoa' tai 'arvokkuutta', erityisesti kirjallisessa tai historiallisessa kontekstissa. substantiivi
    Käsikirjoituksen kielessä 'anum' viittaa sen sisältämän tekstin arvokkuuteen.
    Historiallisissa teksteissä 'anum' saattoi tarkoittaa myös arvokasta esinettä tai esineen arvoa.