bakgrunn

substantiivi
  1. Tausta, konteksti tai perusta, jolle jokin asia perustuu tai jossa se tapahtuu. substantiivi
    Hänen koulutuksellinen bakgrunninsa on insinööritieteissä.
    Yrityksen taloudellinen bakgrunn on vakaa.
  2. Kuva tai ääni, joka on jonkin muun asian takana tai mukana, mutta ei ole pääosassa. substantiivi
    Kuvassa näkyy kaunis vuoristoinen bakgrunn.
    Musiikki soi hiljaa bakgrunnissa, kun keskustelimme.