bandita

substantiivi
  1. Bandita on lainasana, joka viittaa naispuoliseen rosvoon tai rikolliseen, erityisesti sellaisessa kontekstissa, jossa henkilö toimii laittomasti tai kapinallisesti. substantiivi
    Kyläläiset pelkäsivät banditaa, joka ryösteli matkustajia.
    Bandita piiloutui metsään paetessaan lainvalvojia.
  2. Bandita voi myös tarkoittaa henkilöä, joka toimii vastoin yhteiskunnan normeja tai sääntöjä, usein romantisoidussa tai sankarillisessa mielessä. substantiivi
    Hänet tunnettiin kylässä banditana, joka auttoi köyhiä varastamalla rikkailta.
    Elokuvassa päähenkilö oli bandita, joka taisteli sortavaa hallintoa vastaan.