check

verbi
  1. Tarkistaa tai varmistaa jonkin oikeellisuus, olemassaolo tai tila. verbi
    Hän joutui checkaamaan lentolippunsa ennen lähtöä.
    Poliisi teki checkin auton rekisteritunnuksesta.
  2. Tarkistus, tarkastuspiste tai -toimenpide, jossa varmistetaan jotakin. substantiivi
    Tarkastuspisteessä tehtiin check ennen koneeseen nousua.
    Lääkärin tekemä check paljasti sairauden varhaiset oireet.
  3. Tarkistaa tai merkitä jokin listaan tai muistiin, usein merkkinä suorituksesta tai hyväksymisestä. verbi
    Opiskelija teki check-listan tehtävistään.
    Työnantaja teki checkin, että kaikki tarvittavat asiakirjat ovat kunnossa.