esprit

substantiivi
  1. Henkinen eloisuus tai älykkyys, joka ilmenee erityisesti keskustelussa tai kirjallisessa ilmaisussa. substantiivi
    Hänen puheessaan oli paljon esprit'tä, mikä teki siitä nautittavaa kuunneltavaa.
    Kirjailijan teoksissa on havaittavissa selkeä esprit, joka vetoaa lukijoihin.
  2. Yhteishenki tai ryhmähenki, joka yhdistää ihmisiä yhteisen tavoitteen tai kokemuksen kautta. substantiivi
    Joukkueen esprit oli vahva, ja se auttoi heitä voittamaan mestaruuden.
    Yrityksessä pyritään kehittämään esprit'tä työntekijöiden keskuudessa.