fissure

substantiivi
  1. Kapea halkeama tai repeämä, joka esiintyy esimerkiksi kivessä tai maaperässä. substantiivi
    Kallioperässä oleva fissure voi aiheuttaa maanjäristyksiä.
    Geologit tutkivat maaperän fissureja ymmärtääkseen paremmin alueen geologista historiaa.
  2. Anatominen halkeama tai uurre, joka voi esiintyä esimerkiksi aivoissa. substantiivi
    Aivojen fissure erottaa eri lohkot toisistaan.
    Lääkäri selitti potilaalle, miten aivojen fissure vaikuttaa hermoston toimintaan.