jaula

substantiivi
  1. jaula on vanhahtava tai murteellinen sana, joka tarkoittaa 'kaukaloa' tai 'säiliötä', erityisesti eläinten ruokintapaikkaa tai juottopaikkaa substantiivi
    Lehmät kokoontuivat juomaan vettä suuresta jaulasta.
    Vanha puinen jaula oli täynnä heiniä hevosille.
  2. jaula voi myös tarkoittaa 'kaukaloa' tai 'astiaa' yleisemmin, esimerkiksi ruoan tai nesteen säilyttämiseen substantiivi
    Keittiössä oli suuri jaula, jossa säilytettiin viljaa.
    Kalastajat käyttivät jaulaa saaliin säilyttämiseen veneessä.