kaitseke

substantiivi
  1. Kaitseke on harvinainen ja vanhahtava termi, joka viittaa johonkin, joka suojaa tai vartioi jotain. Sitä voidaan käyttää kuvaamaan esimerkiksi suojarakennetta tai henkilöä, joka toimii vartijana. substantiivi
    Vanhan linnan ympärillä oli kivinen kaitseke, joka suojasi sitä hyökkäyksiltä.
    Kaitseke seisoi portilla ja tarkkaili ohikulkijoita.
  2. Kaitseke voi myös tarkoittaa ohjaajaa tai opasta, joka auttaa ja neuvoo muita. substantiivi
    Hän toimi nuorten kaitsekkeena leirillä, auttaen heitä kaikissa käytännön asioissa.
    Opettaja oli oppilaidensa kaitseke, ohjaten heitä oppimisprosessissa.