kellonsoittaja

substantiivi
  1. Henkilö, joka soittaa kelloa, erityisesti kirkonkelloa tai muuta suurta kelloa. substantiivi
    Kirkon kellonsoittaja soitti kelloja joka sunnuntai.
    Vanha kellonsoittaja oli vastuussa kaupungin tornikellosta.
  2. Henkilö, joka herättää ihmisiä soittamalla kelloa, esimerkiksi vanhanaikaisissa hotelleissa tai majataloissa. substantiivi
    Kellonsoittaja kiersi huoneet herättääkseen vieraat aamulla.
    Hotellin kellonsoittaja oli tunnettu täsmällisyydestään.

käännökset

🇺🇸 Englanti → bell ringer contextFormal