kirkkosali

substantiivi
  1. Suuri sali tai huone, jossa järjestetään jumalanpalveluksia, messuja ja muita kirkollisia toimituksia. Se on yleensä osa kirkkoa tai kirkollista rakennusta ja tarkoitettu seurakunnan yhteisille tilaisuuksille. substantiivi
    Kirkon kirkkosali oli täynnä seurakuntalaisia jumalanpalveluksen aikana.
    Uuden kirkon kirkkosali mahtuu jopa viisisataa ihmistä.
  2. Tilava tila, joka toimii myös muissa yhteisöllisissä tapahtumissa, kuten konserteissa tai koulujen tilaisuuksissa, mutta jonka pääasiallinen tarkoitus on kirkollinen toimitus. substantiivi
    Kirkkosali toimii myös konserttitilana musiikkijuhlien aikana.
    Koululaiset kokoontuivat kirkkosaliin päättäjäisjuhliin.