kuuro

Noun
  1. Henkilö, jolla on merkittävä kuulon heikkeneminen tai kuuroutuminen. Noun
    Hän on kuuro ja käyttää viittomakieltä.
synonyms: kuuroutunut, kuuroutunut henkilö

käännökset

🇸🇦 Arabia → أصم yleiskieli, arkikieli
🇧🇬 Bulgaria → кухо kuin ei kuulisi mitään; yleiskielinen
🇺🇸 Englanti → deaf yleinen, lääketieteellinen ja arkikielinen
🇳🇱 Hollanti → doof yleiskielinen, kuvaa kuulovammaa
🇫🇷 Ranska → sourd yleiskielinen, kuuloa kuvaava adjektiivi
🇩🇪 Saksa → taub yleiskieli, lääketieteellinen ja arkikielinen käyttö
🇩🇰 Tanska → døv yleinen, arkikielinen, kuvaa kuuloaistiltaan heikkoa henkilöä
🇪🇪 Viro → kurt yleinen, lääketieteellinen