kynnys

Substantiivi
  1. Portaikon tai oven alareuna, jota pitkin astutaan sisään tai ulos. Substantiivi
    Astu varovasti kynnyksen yli.
  2. Raja tai lähtölaukaus johonkin uuteen tai haastavaan. Substantiivi
    Kynnys uuden oppimiseen oli korkea.
synonyms: portti, reuna, raja

käännökset

🇸🇦 Arabia → عتبة arkipäiväinen, konkreettinen
🇺🇸 Englanti → threshold arkikielinen, rakennustekninen
🇪🇸 Espanja → umbral arkikielinen, fyysinen esine
🇳🇱 Hollanti → drempel arkinen, konkreettinen ja kuvainnollinen käyttö
🇮🇹 Italia → soglia arkikielinen, fyysinen kynnys oven tai kynnyksen merkityksessä
🇯🇵 Japani → 敷居 contextEverydayUse
🇬🇷 Kreikka → κατώφλι arkikielinen, konkreettinen esine
🇳🇴 Norja → terskel arkikielinen, fysiikan ja tilastotieteen yhteydessä sekä metaforinen kynnys
🇵🇱 Puola → próg contextEverydayUse
🇫🇷 Ranska → seuil contextStandardLanguage
🇸🇪 Ruotsi → tröskel contextEverydayUse
🇩🇪 Saksa → Schwelle arkikielinen, fyysinen kynnys oven tai kynnyksen yhteydessä
🇩🇰 Tanska → dørtrin arkkainen, fyysinen kynnys oven alapuolella
🇹🇷 Turkki → eşik arkielämä, fyysinen tila
🇭🇺 Unkari → küszöb arkinen, konkreettinen kynnys ovella tai tilassa
🇪🇪 Viro → kynnus arkikielinen, konkreettinen esine