riipua

verbi
  1. olla kiinni jostakin yläpuolella olevasta ja roikkua vapaasti alaspäin verbi
    Omena riipuu puun oksasta.
    Verhot riipuvat ikkunan edessä.
  2. olla riippuvainen tai määräytyä jonkin asian perusteella verbi
    Menestyminen riipuu kovasta työstä.
    Päätös riipuu monista tekijöistä.