tingimus

substantiivi
  1. Ehto tai edellytys, joka täytyy täyttyä jonkin asian toteutumiseksi tai sopimuksen voimassaoloksi. substantiivi
    Sopimuksen tekeminen edellyttää tiettyjä tingimuksia.
    Hän suostui ehdolla, että kaikki muutkin noudattavat samoja tingimuksia.
  2. Jokin vaatimus tai edellytys, joka liittyy tilanteeseen tai sopimukseen ja jonka täyttyminen on välttämätöntä. substantiivi
    Tämän työn tekeminen edellyttää tiettyjä tingimuksia, kuten turvallisuusmääräysten noudattamista.
    Lapsen pääsy koulutukseen riippuu tiettyjen tingimusten täyttymisestä.