tonto

substantiivi
  1. Henkilö, joka ei ole kovin älykäs tai jolla on vaikeuksia ymmärtää asioita nopeasti; henkilö, joka on hieman yksinkertainen tai hidas älyltään. substantiivi
    Hän oli hieman tonto, mutta hyvä sydämeltään.
    Tontto ei ymmärtänyt heti vitsin juonta.
  2. Vähemmän käytetty tai vanhahtava termi, jolla tarkoitetaan yksinkertaista tai naiivia henkilöä, usein lapsen tai nuoren kuvaamisessa. substantiivi
    Lapsi oli vielä tonto, mutta oppi nopeasti.
    Tontto ei osannut vielä lukea, mutta oli utelias oppimaan.